Uutinen
Pompeijissa vuoden 79 jälkeen hylätyt talot otettiin uudelleen käyttöön aina 400-luvulle asti
Insula Meridionalisin kaivaukset paljastavat Casa dei Mosaici Geometricin asteittaisen uudelleenkäytön vuoden 79 jaa. purkauksen jälkeen. Tilat muutettiin asuin-, tuotanto- ja varastointikäyttöön aina 400-luvun puoliväliin asti.
Purkauksen jälkeen alkaa toinen historia
Insula Meridionalisissa tehdyt uudet tutkimukset muuttavat tapaa, jolla Pompeijia tarkastellaan. Vuoden 79 jaa. purkaus ei välttämättä merkinnyt heti kaiken ihmiselämän päättymistä hautautuneissa taloissa. Casa dei Mosaici Geometricissa arkeologit ovat tunnistaneet useita merkkejä myöhemmästä käytöstä, ja toiminta jatkui vähitellen 400-luvun puoliväliin jaa. asti. Löytö dokumentoi näin pitkän uudelleenkäytön vaiheen, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin katastrofin jähmettämä kaupunki.
Tulokset ovat peräisin hankkeesta ”Messa in Sicurezza, Consolidamento e Restauro dell’Insula Meridionalis, dal Tempio di Venere al Foro Triangolare. Regio VIII, Insulae 1, 2 e 7”, joka käynnistyi syyskuussa 2023 ja oli julkaisun aikaan edelleen käynnissä, 21. elokuuta 2026. Talossa tehdyt arkeologiset tutkimukset ovat mahdollistaneet sellaisten muutosten erottamisen, jotka eivät enää liity domusten alkuperäiseen kotitalousjärjestykseen vaan uusiin käyttötarkoituksiin, jotka soveltuivat erilaiseen asutukseen.
Tutkimus julkaistiin Pompeijin arkeologisen alueen toimituksellisessa palvelussa, joka julkaisee myös kaivauksiin, tutkimuksiin ja alueen toimintaan liittyvää englanninkielistä sisältöä. Pompeijin arkeologinen alue tuo näin työmaan tulokset osaksi jatkuvasti seurattavaa tieteellistä ajankohtaisuutta.
Domuksista muokattiin hyödyllisiä tiloja
Purkauksen jälkeen jotkin vanhojen talojen tilat menettivät alkuperäisen käyttötarkoituksensa. Niitä ei kuitenkaan jätetty kokonaan käyttämättä. Löydetyt jäljet osoittavat kodinomaiseen ja tuotannolliseen käyttöön liittyvään uudelleenasutukseen. Olemassa olevia rakennuksia muokattiin konkreettisten tarpeiden mukaan, ja tiloja järjesteltiin uudelleen sen sijaan, että niiden alkuperäinen pohjaratkaisu olisi säilytetty.
Muutoksia tehtiin usein uudelleenkäytetyillä materiaaleilla. Vanhoja rakenteita muokattiin ja täydennettiin jokapäiväiseen toimintaan tarkoitetuilla rakennelmilla. Ruoanvalmistuksesta kertovat keittotasot, tulisijat ja leipäuunit. Viljan käsittelystä kertoo myllynkivien löytyminen, ja elintarvikkeiden varastointiin käytettiin muun muassa puuhyllyjä.
Kokonaisuus piirtää kuvan käytännöllisestä asumisesta ja työskentelystä. Huoneita ei voi enää tulkita ainoastaan ennen vuotta 79 järjestetyn roomalaisen talon osiksi. Niistä tuli paikkoja, joissa tuotteita valmistettiin, käsiteltiin ja säilytettiin. Tämä muutos on erityisen merkittävä, koska se paljastaa tavallisia toimintoja, jotka ovat vähemmän monumentaalisia kuin koristelu mutta välttämättömiä kaupungin tuhon jälkeisen alueen elämän ymmärtämiseksi.
Länsiosan merkit
Casa dei Mosaici Geometricin läntisessä osassa, tasolla -1, useat löydöt viittaavat tilojen asumiskäyttöön purkauksen jälkeen. Erityisesti huoneessa 28 on lukuisia pyöreitä kuoppia, joihin puupylväät on voitu asentaa. Ne sijaitsevat ryhmittyneinä huoneen itälaidan tuntumassa, mikä saattaa viitata puurakenteen asentamiseen.
Arkeologit tulkitsevat niiden ehkä kuuluneen hyllyyn. Varovaisuus on tarpeen, sillä jäännökset eivät mahdollista rakenteen täydellistä ennallistamista. Kuoppien keskittyminen, niiden muoto ja täytemaasta löytyneet hiiltyneen puun kappaleet muodostavat kuitenkin kokonaisuuden, joka sopii tässä uudelleen käyttöön otetussa tilassa olleeseen toiminnalliseen rakenteeseen.
Huoneen 28 keskellä on suuri nelikulmainen kuoppa, joka tarjoaa toisenlaisen vihjeen. Sen tulkitaan olleen puisen kantavan pylvään paikka. Pylväs on voinut tukea lattiaa tai jopa huoneen kattoa. Tämä hypoteesi osoittaa, ettei uudelleenkäyttö tarkoittanut vain säilyneiden seinien hyödyntämistä, vaan tilojen tekeminen jälleen asuttaviksi tai käyttökelpoisiksi saattoi edellyttää myös rakenteellisia muutoksia.
Mitä täytemaat kertovat
Pylväänreikien täytemaista löytyi useita materiaaliryhmiä. Niissä oli hiiltyneen puun kappaleita, tulelle tarkoitettua keramiikkaa ja pala afrikkalaista sigillataa. Yksittäin nämä löydöt ovat niukkoja. Yhdessä ne kuitenkin osoittavat vuoden 79 jaa. purkauksen jälkeiseen käyttöön ja vahvistavat tulkintaa talon myöhemmästä hyödyntämisestä.
Keittokeramiikka liittyy tuleen ja ruoanvalmistukseen, kun taas hiiltynyt puu säilyttää jäljen rakenteista, jotka ovat kadonneet alkuperäisessä muodossaan. Myös afrikkalaisen sigillatan pala toimii aineellisena ajoitusvihjeenä myöhemmästä käytöstä. Lähde korostaa silti löytökokonaisuuden rajallisuutta, joten varmat havainnot on erotettava esitetyistä rekonstruktioista.
Yhdistelmän perusteella voidaan rekonstruoida pikemminkin tapahtumaketju kuin yksittäinen tapahtuma. Talo otettiin uudelleen käyttöön, sitä muokattiin ja siellä elettiin pitkään. Jäljet eivät kuvaa vain lyhytaikaista tunkeutumista raunioituneeseen rakennukseen, vaan useita toimia, jotka liittyvät tilojen asteittaiseen muuttumiseen katastrofin jälkeen.
Käyttö jatkui vuosisatojen ajan
Casa dei Mosaici Geometricin merkit sijoittuvat laajaan aikajänteeseen. Purkauksen jälkeinen toiminta kehittyi vähitellen 400-luvun puoliväliin jaa. asti. Tutkimuksen konkreettisiin anteihin kuuluu juuri tämän ajanjakson osoittaminen: käyttötarkoituksen muutos ei rajoittunut yhteen, välittömästi purkausta seuranneeseen vaiheeseen.
Keittämiseen, jauhamiseen ja varastointiin liittyvät rakennelmat viittaavat toistuviin tarpeisiin. Ne osoittavat, että tilat liitettiin jokapäiväiseen toimintaan ja että niiden tehtävät saattoivat muuttua asukkaiden ja ajanjaksojen mukaan. Insula Meridionalisin talot näyttäytyvät näin uudelleenkäytettävinä rakenteina, jotka kykenivät vastaanottamaan uusia käytäntöjä alkuperäisen ympäristönsä kadottua.
Tulkinta perustuu vaatimattomiin jälkiin: pylväänreikiin, hiiltyneen puun kappaleisiin, keramiikkaan ja suoraan toimintaan liittyviin rakennelmiin. Niiden merkitys syntyy niiden yhdistelmästä ja sijainnista huoneissa. Tutkimus yhdistääkin arkkitehtoniset muutokset jokapäiväisiin toimintoihin ja seuraa, miten vanhasta talosta tuli uusiin käyttötarkoituksiin soveltuva tila.
Myöhäisantiikista muistojen aikaan
Tutkimuksen otsikko sijoittaa tarkastelun myöhäisantiikin ja renessanssin väliseen aikaan. Julkaisussa yksityiskohtaisesti käsitellyt aineistot koskevat ennen kaikkea Casa dei Mosaici Geometricin myöhäisantiikkista uudelleenkäyttöä, jossa toiminta jatkui vähitellen 400-luvun puoliväliin. Renessanssiin liittyvä yhteys mainitaan artikkelin yleisessä kehyksessä, mutta tässä esitetyt havainnot koskevat pääasiassa purkauksen jälkeistä käyttöä ja talosta tunnistettuja rakennelmia.
Insula Meridionalisin työmaa jatkaa turvallisuuden parantamiseen, lujittamiseen ja restaurointiin liittyvää hanketta Venuksen temppelin ja Kolmikulmaisen forumitilan välillä Regio VIII:n kortteleissa 1, 2 ja 7. Casa dei Mosaici Geometricin löydöt liittyvät tähän käynnissä olevaan työhön ja osoittavat, kuinka rakenteiden parissa tehtävä tutkimus voi tuottaa uutta arkeologista tietoa myös purkausta seuranneista ajanjaksoista.
Pompeijin kuva pysähtyneenä kaupunkina vuonna 79 jaa. täydentyy näin kuvalla uudelleen käyttöön otetusta ja muokatusta alueesta. Huoneessa 28 pylväät, hiiltynyt puu ja kotitaloustoimintaan liittyvät välineet tekevät tämän jatkuvuuden näkyväksi. Casa dei Mosaici Geometrissä säilyy näin muisto useista peräkkäisistä käyttötavoista roomalaisesta talosta aina sen raunioita uudelleen hyödyntäneisiin yhteisöihin asti.
Lähteet: pompeiisites.org